Pieniä isoja asioita.

Suutuin kerran eräälle kaverilleni siitä, että hän sanoi, että kuuntelen musiikkia, jota ei oikeastaan voi edes kutsua musiikiksi. Niin huonoa se hänestä oli. Vaikka tämä olikin vain hänen mielipiteensä, suutuin ja en puhunut hänelle varmaan vuoteen.
Eräs toinen tuttuni sanoi samaa mitä em. kaverikin oli sanonut - en puhunut hänelle enää sen jälkeen ja bannasin hänet MSN messengeristä.
Ala-asteella yksi luokkamme pojista istui pulpetilleni - "rakastuin" häneen.
Pitkäaikainen, silloinen ystäväni sanoi minulle ohi mennen hänen luonaan, että jos avaan oven ja hänen kissansa karkaa ulos, niin hän tappaa minut. En pitänyt häneen sen jälkeen paljoakaan yhteyttä, saati avannut hänen oveaan.
Viimeinen niitti tuohon yhteyden katkeamiseen oli, että hän sanoi parasta ihmistäni "ihan tyhmäksi" ja "maailman ärsyttävimmäksi". Kyllä, tästä on jo monta vuotta. Nykyään sanavarasto riittäisi enemmän kuvaileviin sanoihin.
Kerhokaverini kertoi minulle, että kerhon viereiseen peltoon on haudattu merirosvoaarre. Uskoin. Totuus paljastui vasta vuosia myöhemmin. Olen katkera.
Eräs (vähemmän silmääni ja sydäntäni miellyttävä) miespuolinen päätti tyrannin lailla, yllättäen ja anteeksipyytelemättä, pussata minua. Rikoin hänen kännykkänsä.
Eräs toinen sanoi, että gerbiilini ovat tyhmiä eläimiä: kaadoin 1,5L viiniä hänen päähänsä. Saattaa olla, että löin häntä vielä kaupan päälle pullolla päähän.


Pienistä asioista voi suuttua. Minä ainakin. Joskus.


Alennusmyynneissä joku tuntematon SUOMALAINEN tyttö tönäisi minua ja pyysi anteeksi, tulin todella iloiseksi. En töytäisystä, vaan siitä, että minulta pyydettiin anteeksi.. Suomessa!
Telkkarista tuli vihdoinkin Frendien jakso jota en ollut ennen nähnyt! Ihanaa!
Tätä on tapahtunut enemmän kuin yhden kerran: Tekstasin kaverilleni/ystävälleni, ja hän vastasi takaisin heti! Vaikka tekstiviestin yksi parhaista puolista onkin, että sen voi lukea ja vastata myöhemminkin ei sitä ominaisuutta tarvitse aina käyttää! Ja uskallankin julistaa, että yksi maailman ihanimmista asioista on, että tekstiviestiinsä saa NOPEAN vastauksen ja yksi maailman kamalimmista asioista on, että tekstiviestiin ei saa vastausta IKINÄ tai vasta monen päivän jälkeen.
Kerran äitini teki pyytämättä minulle kasvisgratiinia. Se oli parempaa kasvisgratiinia kuin kasvisgratiini yleensä.
Sain mukavan kommentin Facebookissa. Hymyilin koko loppupäivän.
Minulla oli ollut kova ikävä erästä ihmistä jo kauan ja sitten kun taas kerran mietin ikävääni, hän soitti minulle.
En osannut pukea tunteitani ja ajatuksiani sanoiksi, mutta minua ymmärrettiin silti.
Jotain mitä en uskonut koskaan tapahtuvan, mutta toivoin tapahtuvan, tapahtui.
Halusin ostaa kengät. Menin kauppaan ja löysinkin mahtavan parin. Ne maksoivat $300. Vein ne silti kassalle ja maksoin. Ne olivatkin alennuksessa!


Joistain pikkuasioista voi tulla myös onnelliseksi.